I Hear Your Voice

Yksi viime kesän lempparidraamoistani oli nimeltään I hear your voice. Taisin hetken epäröidä, että katsoako vai eikö katsoa, mutta uteliaisuus vei voiton, ja aloin seuraamaan sitä. Mielestäni draamalla oli vahva aloitus, enkä tullut koko sarjan aikana pettymään, sillä vahvana ja juonelleen uskollisena se pysyi koko ajan.

I hear your voice kertoo tarinan omapäisestä, rohkeasta, nenäkkäästä ja melko koomisesta kolmikymppisestä Jang Hye Sungista, josta tulee asianajaja - sekä 19-vuotiaasta opiskelijasta Park Soo Hasta, jolla on kyky kuulla ihmisten ajatukset. Mukana pyörii myös toinen asianajaja, hieman nörtti, mutta hyvätahtoinen Cha Kwan Woo, joka on entinen poliisi.

Jang Hye Sung ja Park Soo Ha ovat tavanneet ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, kun Hye Sung todisti Soo Han isän murhan, ja Soo Ha lupasi tuolloin suojella tyttöä murhaajalta.

Kuulostaako cheesyltä? Ei se kuitenkaan niin cheesy ollut, kuin miltä tuo kuulostaa. Paljon jännitystä, mielenkiintoisia tapauksia, mitä asianajajat selvittelivät, komediaa ja ripaus romantiikkaa. Sekä  aidontuntuista henkilöhahmojen kehitystä, mitä oli ilo seurata.

Alunperin draamassa piti olla 16 jaksoa, mutta sarjaa pidennettiin vielä parilla jaksolla sen saavutettua suurta menestystä katsojaluvuissa. Hieman saatoin pelätä, mutta onneksi laatu ei tästä kärsinyt.

I hear your voicen näyttelijäkaarti oli ihan mahtava! 

Lee Bo Young oli täydellinen roolivalinta näyttelemään päänaista. Minulla meinaa välillä käydä päänaiset hermoille, mutta tässä draamassa niin ei käynyt. Pitääkin varmaan katsoa enemmän draamoja häneltä, tämä kun oli ensimmäinen kerta, kun häneen törmäsin.

Opiskelijapoikaa näytelleelle Lee Jong Seokille I hear your voice oli ponnahduslauta tähteyteen. Sittemmin hän on saanut posetella ties minkäkin lehden kansissa. Tykkäsin tosi paljon myös hänen roolisuorituksestaan draamassa, lahjakas näyttelijä indeed! Ja onhan se nyt ihan ok söpö, vaikkakaan ei ehkä ihan meikäläisen ideal type, mutta tämän roolihahmo ja persoona lämmitti (ja lämmittää yhä) mieltä suuresti - ahhh!

Pahiksen roolin veti uskottavasti Jung Woong In, joka onkin monipuolinen näyttelijä kuulemani mukaan. Oikeasti, yksi ehkä pelottavimmista pahiksista, minkä olen ikinä nähnyt k-draamoissa!

Park Soo Haan ihastunutta luokkakaveria, Ko Sung Bita, näytellyt Kim Ga Eun on myös yksi mainitsemisen arvoisista rooleista. Pahakielinen, omapäinen tyttö oli vähän niin kuin Hye Sung junior!

Propseja myös OSTista, mihin rakastuin täysin. Niiiiiin hyviä kappaleita - mikään niistä ei ärsyttänyt, kun ne alkoivat soimaan.  Lemppariksi kaikista nousi ylivoimaisesti Every single day.

MORE DRAMAS LIKE THIS!

Kuvat nyysitty googlesta.

Alku

Pakkohan se oli tehtävä. Blogi, minne voin ammentaa kaiken, mitä haluan - aiheesta k-draama, k-pop sekä satunnaisesti muitakin noita aiheita sivuavia asioita.

Tänne blogiin en jaksa kertoa itsestäni muuta kuin että ensi viikolla 22-vee täyttävä, pian AMK- opintonsa käyntiin polkaiseva nuori nainen täällä, hei. Korealaiset draamat veivät sydämeni vajaa pari vuotta sitten, ja vieläkin tässä samassa jamassa ollaan. Kai sitä voisi kutsua jo jonkinmoiseksi harrastukseksi, kun joka päivä on pakko jotain katsottava...

K-pop tuli ikään kuin vahingossa draamojen mukana kuvioihin, kun aluksi diggailin jotain draamoissa soivia biisejä. K-poppiin jo ennestään hurahtaneelta ystävältäni sain lisää kappaleita kuunneltavaksi, ja OMO OMO, se oli siinä!

Ennen en ollut kiinnostunut mistään aasialaisesta erityisemmin. Ei minulla mitään sitä vastaan ollut, mutta kun kiinnostusta ei ollut, niin ei ollut. Jokin tuossa Koreassa sitten vain napsahti ihan täysillä, ja kiitän siitä puoliksi työttömyysjaksoa, millä olin, kun eksyin k-draamojen pariin. Ilman niitä tuo jakso olisi tullut tajuttoman tylsäksi.

Ei kai tässä tähän hätään muuta. Alku se on tämäkin - kohti ihkuttelupostauksia siis!

Kaikki kuvatukset googlesta.